Kisaennakko: Vaarojen maraton 130km

Näin sitä ollaan jälleen siinä vaiheessa syksyä ja treenikautta, että kunto ja pää testataan oikein kunnolla. Karhunkierroksen 160km ultran jälkeen mielessä liikkui jos jonkinlaisia ajatuksia noin pitkien kisojen mielekkyydestä ja järkevyydestä. Vaikka Karhunkierrokselta maaliin selvittyäni oli ihan voittajafiilis, mietti sitä useamman kerran siinä “sotahaavoja” nuoleskellessa, oliko tuossakaan nyt mitään järkeä? Monesti minulta ollaan kysytty, miksi harrastan tällaista? Miksi tehdä jotain noin “hullua” ja onko siinä mitään järkeä? Pari yksinkertaista vastausta minulla on antaa: Itsensä voittaminen, luonto ja tavoitteet urheilussa. Ensimmäinen näistä vastauksista on melko selkeä. Se ei vaadi selityksiä. Luontoon olen tykästynyt oikeastaan vasta kun aloin aktiivisemmin maastopyöräilemään ja suhteemme luonnon kanssa on syventynyt kun aloitin juoksemaan poluilla. Liikkuminen metsässä antaa aivan uskomattoman paljon voimaa ja metsässä mieli lepää. Okei. Ehkä 30 tuntia metsässä yhtäsoittoa voi kuulostaa typerältä, mutta hei: Ihmiset tekevät monen päivän tai viikkojenkin vaelluksia. Miksi? Ei varmaankaan sen takia, että lähtevät vain huvikseen kävelemään 100 kilometriä metsään ja luontoon.

Tavoitteet. Tälle vuodelle oli yksi selkeä tavoite. Pitkät matkat juoksussa. Toiveena oli kahlata koko Ultra Trail Tour Finland 2017, mutta keskimmäinen kisa näistä kolmesta (Karhunkierros 160km, Ylläs-Pallas 130km ja Vaarojen maraton 130km) jäi minulta erinäisten syiden vuoksi väliin. UTTF-liiviä en siis tule saamaan, mutta enemmän laitan painoarvoa tämän vuoden onnistumisilleni ja saamilleni kokemuksille. Karhunkierrokselta 160km polkujuoksukisasta maaliin, Tahko MTB (maastopyöräily) 180km kisassa maaliin, varsin hyvin sujunut HimosTrail 24km juoksu sekä pitkään tavoittelemani 40 minuutin alitus 10km maantiejuoksussa. Ja tälle vuodelle on vielä yksi iso tavoite: Vaarojen maratonin 130 kilsalta maaliin.

Olen pystynyt hyvin pitämään kiinni treeniohjelmastani varsin hyvin ilman sairastumisia tai loukkaantumisia. HimosTrailin jälkeen elokuun lopulla oli jotain pientä kipuilua oikean jalan etureiden kanssa, mutta sekin korjaantui tehoja hiukan keventämällä sekä säännöllisellä lihashuollolla. Ylipitkiä lenkkejä olen pystynyt myös tekemään sopiviin väleihin huomioiden riittävän levon ja hyvän palautumisen. HimosTrail ja Finlandia maratonilla juoksemani 10km maantiekisa toimivat hyvin hapenottoa mittaavina harjoituksina ja hyvältä näyttää. Varsinaista vauhtikestävyysharjoittelua minulla on tehtynä suhteellisen vähän, joskin poluilla juoksemani lenkit ovat toisinaan ns. vaihtelevasykkeisiä – Teen lenkin aikana useita spurtteja, juoksen mäkiä ylös sekä alas ja annan sykkeiden nousta. Suuriosa harjoittelusta on kuitenkin ollut peruskestävyyttä ja matalasykkeistä. Tästä yhteenvetona peruskestävyys on mielestäni erinomaisella tasolla, mutta vauhtireserviäkin löytyy tarvittaessa. Sounds excellent.

Valmistautumiset

Vaarojen maratonille en ole tehnyt varsinaisesti mitään special valmistautumista. Olen pitänyt treeniohjelmastani melko tiukasti kiinni pyrkien pitämään viikkomäärät kohtuullisena tehden väliin muutaman isomman määräviikon (120-130km). Juoksulenkit olen 90%:sti tehnyt poluilla ja mäkisessä maastossa, jolloin vertikaaliakin on kertynyt varsin mukavasti per viikko. Jos kokonaisuutena tätä vuotta tarkastelee, niin pelkästään juoksutunteja on kertynyt n. 350, kilometrejä 3200 ja vertikaalimetrejä lähes 94.000. Ns. virtuaalitavoitteet (=Stravaan asetetut vuositavoitteet) tulevat melko helposti täyteen tälle vuodelle, joka kertoo varsin hyvin tämän hetkisestä lajipainotuksesta sekä juoksemisen mielekkyydestä omalla kohdallani. Vaaroille lähden siis hyvin positiivisella mielellä ja täynnä intoa. Pimeä, märkä ja mutainen metsä eivät haittaa ja ainoa fokus onkin pysyä ehjänä ja tehdä tasainen suoritus kisassa. Treenilenkkejä on tullut juostua mudassa, märässä, pimeässä sekä toki myös syksyisen kirkkaassakin säässä, joten Kolilla odottavat olosuhteet eivät sinänsä hetkauta.

maisema
Varsin täydellinen keli ja maisema iltalenkillä.
pimeetä
Iltojen hämärtyessä otsalampulle on taas käyttöä.

Kulunut viikko on mennyt jo melko kevyesti vain tuntumaa ylläpitäen. Nyt hieman flunssantynkää puskiessa olen joutunut ottamaan varmanpäälle ja lepäilemään muutaman päivän vain työmatkapyöräillen ja huoltaen lihaksia. Toivotaan, että tuo flunssa ei pääse vyörymään kunnolla päälle ja pilaa koko kesän ja alkusyksyn Kolia varten tehtyjä treenejä. Tuleva kisaviikko tulee olemaan hyvin kevyt sisältäen vain työmatkapyöräilyä, hierontaa, venyttelyä sekä lepoa. Tiistaina ja keskiviikkona olisi tarkoitus joku lyhyt hölkkä tehdä tunnustellen vointia sekä hiukan paikkoja availlen. Torstaina pakkaillaan kamppeet valmiiksi ja perjantaina aamusta lähdemme jälleen tutulla Jyväskylä Trail Runnersien porukalla ajelemaan kohti Kolia. 130km kisassa starttihan on jo samana perjantai-iltana, eli automatka pitäisi pystyä hyödyntämään viime hetken latautumiseen sekä rentoutumiseen – lienee kuitenkin toivotonta niin hervottomassa porukassa.. Kello 20.00 sitten virtaa täynnä viivalle ja kohti Herajärven pimeitä metsiä.

Odotukset kisalta

Jälleen kerran olen uuden edessä. Pimeys, mahdollisesti hyvin liukkaat polut ja toistaiseksi vielä arvoituksena pysyvä sää tekevät kisasta haastavan. Näistä tuo pimeyskään ei sinänsä haittaa niin paljoa, mutta skarppina pitäisi pystyä olemaan koko ajan varsinkin niillä juurakkoisilla ja kivikkoisilla osuuksilla. Riskit itsensä telomiseen on suuret ja sitten taas toisaalta ylimääräinen kropan jännittäminen liialla sipsuttelulla tuo turhaan liikaa rasitusta lihaksistolle. Ehkäpä avainsanat tulevat olemaan rentous ja positiivinen fiilis. Yöllä on jo tarpeeksi synkkää muutenkin, joten fiilis on saatava pysymään mieluiten positiivisen puolella. Jotain omia henkimaailman mantroja olen pitkillä lenkeillä itselleni kehittänyt, joista sitten ehkä on apua tai sitten ei. Musiikista olen myös huomannut jonkin verran olevan apua juoksufiiliksen ylläpitäjänä. Yön pimeät tunnit aion kuitenkin mennä korvia säästellen ja yön ääniä kuunnellen. Jos suurinpiirtein omissa aikatavoitteissa meinaa pysyä, niin ensimmäinen 65km kierros pitäisi pystyä vetämään n. 10-11 tuntiin. Mahdollista, ehkä. Jälkimmäinen kierros on varmasti hitaampi, joten siitä voi lähteä laskeskelemaan aikatavoitteita. Kisa on kuitenkin pitkä ja mitä tahansa voi tapahtua, kenelle tahansa.

Kisareitti

Reittiä on hiukan muutettu viime vuodesta ja sanovat, että se olisi jopa himpun nopeampi. Kun karttoja katselee, niin heti alussa käydään Mäkrävaaran päällä ja tunkataan muutmia melko tiukkoja mäkiä muutenkin. Vasta tuon jälkeen alkaa hetkellisesti juostavampi baana aina n. 20 kilometriin asti, jossa on reitillä oleva Herajoen ylitys kahlaamalla. Sukat ja kengät märkinä jatketaan kohti Eteläpäätä, jonka huhutaan olevan reitin veemäisin ja hitain pätkä. Tuohon osuuteen lienee siis hyvä satsata sitä positiivista mieltä. Tuon jälkeen reitti taas hiukan helpottuu, mutta haasteita tulee varmasti riittämään, varsinkin toisella kierroksella kun kroppa on jo aika väsy ja edessä on vielä mm. Ryläyksen selvittäminen sekä reitin loppuosan kujeet. Mitään extremevaikeata tuolla reitillä ei silti pitäisi olla. Kyllä tässä silti haastetta tulee piisaamaan ihan jokaiselle.

Koli
Reitin alku- ja loppuosan kiemurat.
Koli2
Korkeusprofiilia

Tuleva viikko syödään, levätään ja lataudutaan. Varusteita olen alkanut jo myös tsekkailemaan kuntoon ja mitään pakollista ja oleellista ei näyttäisi puuttuvan. Kisakenkien osalta päätös on vielä auki, mutta eiköhän tuokin tässä valkene, viimeistään Kolille päästyäni. Useampi pari siis otettava mukaan.

Näin sunnuntai-iltana päälle yrittänyt flunssakaan ei näytä ottaneen tiukempaa otetta vaan tuntuisi olevan helpottamassa. Maltilla kuitenkin kohti perjantaita iltaa. Kolille lähden juoksemaan, en retkeilemään ja toivottavasti maaliin asti.

Raporttia kisasta rustailen sitten jälkeenpäin, toivottavasti väsyneenä, mutta onnellisena! Tsemppiä kaikille teille muillekin Vaarojen maratonilla starttaaville!

Jani

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s